Mitä on saavutettavuus ja miksi se kannattaa?

Digitaalisten palveluiden saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että digitaaliset ympäristöt sekä niiden sisällöt ovat kaikkien käytettävissä ja ymmärrettävissä. Kun digitaalisten palveluiden ja niiden sisältöjen suunnittelussa huomioidaan saavutettavuus, tulee lopputuloksesta yleensä parempi ihan kaikille.

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin tavoite on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa, yhdenmukaisesti ja Euroopan laajuisesti. Saavutettavuusdirektiivistä seurannut laki vaatii mm. julkisen hallinnon organisaatioita sekä osaa järjestöistä ja yrityksistä tekemään kaikki digitaaliset palveut ja sisällöt, mukaan lukien videot, saavutettaviksi. Saavutettavuusdirektiivi alkaa olemaan monille jo tuttu käsitteenä ja yksittäiset konkreettisetkin toimenpiteet aiheeseen liittyen ovat jo tulleet digitaalisten palveluiden ja sisältöjen tuottajille tutuiksi. Kuitenkin aihe herättää edelleen kysymyksiä ja pohdintoja, jonka vuoksi ajattelimme kirjoittaa aiheesta muutaman sanasen.

Saavutettavuudella on mörön maine videotuotannoissa

Keskusteluissa saavutettavuusdirektiivistä usein unohtuu yksityiskohtien ympäriltä se, että kokonaisuuden tavoitteena on ollut muuttaa tapaa suhtautua verkkoviestintään ja digitaalisiin palveluihin. Saavutettavuus ei siis ole vain yksittäinen asia tai toimenpide, vaan tapa suhtautua palvelujen ja sisältöjen, mukaan lukien videoiden, kehittämiseen ja tuottamiseen. Haluammekin alleviivata, että kokonaiskuvassa videoita ei tule pelätä saavutettavuusnäkökulmasta, vaan ne ovat itseasiassa erinomainen viestinnnän keino kokonaisvaltaisen saavutettavuuden toteuttamiseksi. Videoista voivat hyötyä merkittävästikin esimerkiksi esimerkiksi henkilöt, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia tai joiden suomen kielen taito on heikko. Osalle meistä kirjoitetun tekstin tulkitseminen ja ymmärtäminen on haastavaa tai jopa mahdotonta - Tässä video voi toimia merkittävänä apuna.

Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta jollain tasolla. Sen lisäksi, että Suomessa on jopa 750 000 ihmistä, joilla on jonkinainen kuulonalenema, hyötyvät esimerkiksi pelkästään videon tekstityksistä monet, jotka katsovat videota paikassa, mediassa tai laitteella, jolla äänien kuunteleminen ei ole mahdollista. Tämän vuoksi ei ole pelkästään saavutettavuuden näkökulmasta olennaista, mutta myös todella hyödyllistä, että audiovisuaalinen media on ymmärrettävissä yhtäläisesti riittävällä tasolla meille kaikille.

Miten huomioimme videoiden saavutettavuuden videotuotannoissamme?

Me olemme sitoutuneita edistämään yhdenvertaisten palveluiden toteuttamista kaikille. Pyrimme huomioimaaan saavutettavuusvaatimukset aina kaikessa tekemisessämme, ja kiinnitämme siihen erityistä huomiota mikäli tiedämme, että saavutettavuusvaatimus velvoittaa asiakastamme.

Saavutettavuuden huomioimisessa pääperiaatteenamme on noudattaa ajatusta, että videoiden sisältämä tieto pitää tarjota selkeästi sekä audion että visuaalisuuden näkökulmasta, sillä kaikki ihmiset eivät näe tai kuule videoita. Me huomioimme saavutettavuusvaatimukset aina jo videotuotannon alussa ja käymme läpi mahdolliset ennakkoon tarvittaessa huomioitavat asiat yhdessä.

Videon visuaalisuus

  • Videoiden visuaalisuuden osalta noudatamme hyviä käytäntöjä esimerkiksi kontrastisuuden ja tekstiplanssien koon osalta; pyrimme aina siihen, että visuaalinen sisältö on saavutettavaa.
  • Pyrimme myös huomioimaan esimerkiksi punaisen ja vihreän sekoittamisen visualisoinneissa aina kun se on mahdollista.
  • Pyrimme myös siihen, että videoille ei ole mahdollisia sairauskohtauksia aiheuttavaa merkittävästi vilkkuvaa sitältöä.

Videon tekstitys

  • Huomioimme esim. kuulorajoitteiset tekemällä videoille tekstityksen saavutettavuusvaatimusten mukaisesti puhutulla kielellä.
  • Mikäli videon äänimaisemassa on jotain muuta olennaista kuin puhetta, pyritään nämä ottamaan myös mukaan tekstityksiin.

Videoiden äänisisältö

  • Me huomioimme näkörajoitteiset videotuotannoissamme esimerkiksi niin, että oleelliset videolla esiintyvät henkilöt esittäytyvät ja mahdollinen oleellinen visuaalinen sisältö esitetään auki myös suusanallisesti mikäli se on mahdollista.
  • Mikäli video ei sisällä lainkaan ääntä, tulee vähintään saavutettavuusdirektiivin piirissä oleville toimijoille videosta laatia tekstivastine tai ääniselite (kuvailutulkkaus). Käytännössä ääniselitteitä (kuvaillutulkkauksia) luodaan harvakseltaan, sillä tekstinlukuhojelmien ymmärtämän tekstivastineen luominen on yksinkertaisempaa. Tekstivastinen voi ratkaista esimerkiksi kirjoittamalla videolla esitetyn asian leipätekstiin verkkosivulle, jolla video sijaitsee.

Videosoitin

  • Myös videosoittimen, jota käytetään verkkosivustolla, täytyy olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että soittimen täytyy toimia myös näppäimistöllä ja ruudunlukuohjelmilla ja painikkeiden tummuuskontrastien on oltava riittävän suuret. Yleisimmät soittimet kuten YouTube ja Vimeo tarjoavat hyvin saavutettavia toimintoja.

Videot ovat erinomainen keino saavutettavuuden edistämiseksi

Kuten sanottu, videoiden tuotantoa ei tule pelätä saavutettavuusnäkökulmasta, vaan ne ovat itseasiassa erinomainen viestinnnän keino kokonaisvaltaisen saavutettavuuden toteuttamiseksi. Videosisällöstä voivat hyötyä merkittävästikin esimerkiksi esimerkiksi henkilöt, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia tai joiden suomen kielen taito on heikko.

Mikäli haluat keskustella tarkemmin näitä aiheista kanssamme, olethan yhteydessä!